uuden elämäni ensimmäinen päivä meni ja nyt viedään jo toista. Ensimmäinen päivä meni ehkä hieman helpostikkin mikä vähän kummastutti. Kuntoilin, söin hyvin ja en kiukutellut kuin ihan vähän! Tuo kiukuttelu on mulle se ehkä vaikein lopettaa, koska oon tottunu pienestä asti että sillä saan tahtoni läpi. Niin se tulee väkisin kun en saa jotain mitä haluan. Lapsellista tiedän mutta minkäs teen!

Eilen alkoi myös puoli kiloa päivässä projekti. Sekin meni hyvin. Tulin syöneeksi viinirypäleitä, mansikoita ja kurkkua. En tiiä kyllä oliko siinä aivan puolta kiloa mutta lähes tulkoon. Olipas muuten ihanaa syödä kesän ekoja mansikoita vaikka ei ne kyllä suomalaisille vertoja vetänyt. Ne oli siis vissiin jotain puolalaisia tai jotain.

Tänään menee koulussa taas seitsemään asti. Ei millään kiinnostais istuu siellä niin myöhään mutta eipä menee enää kauan että sekin loppuu ja pääsee kesän viettoon.

Lisään myös sääntöihin uuden pykälän: Lopetan valittamisen! Miksi pitää kokoajan valittaa vaikka asiat on varsinaisen hyvin. Se että olen läski on aivan oma vikani. Se että en laihdu on aivan oma vikani. Se että en saa hyviä numeroita on aivan oma vikani. Kaikki mistä valitan on melkein vain ja ainoastaan minun itseni päätöksen alla että ne muuttuvat! Miksi siis en lopettaisi valitusta ja käyttäisi sitäkin energiaa siihen että ei tarvitsisi enää valittaa.